Raamatun kolmijaossa prinsiippien vastaavuudet ovat yleensä Ruumis & Sielu = alempi kolminaisuus, Henki = ylempi kolminaisuus. Kuten aiemmin mainitsin, Raamatussa sielun & hengen käsitteen sisältö pitää aina tarkastaa, koska niiden käytössä on epätarkkuuksia. Seuraavaksi esittelen kristilliset arkkityyppiset vastaavuudet aiemmin esittämiini teosofisiin (ylempiin) prinsiippeihin:
/\
Ihmisen ylempi kolminaisuus - Jumalainen kolminaisuus (muodostaa Logoksen):
Tahto - Isä
Rakkaus - Poika
Ymmärrys - Pyhä Henki
On huomioitava heti aluksi, että tällä avaimella koko ylempi kolminaisuus on osa Logosta, "Kristuksen ruumista" ja "luojaa". Koska ihmisen ylempi kolminaisuus on myös osa Logosta, se selittää ko. ihmisen osan kuolemattomuuden. Ylemmät prinsiipit eivät ole esitetyissä arkkityypeissä sinänsä erillisiä, vaan päällekkäisiä/sisäkkäisiä. Apostolien mukaan yhden olemuksen 3 persoonaa (josta tiukasti kiinnipitämällä päädytään "skitsofreeniseen jumalakäsitteeseen").
Logos-nimitys on sikäli monisäikeinen, että ylempi kolminaisuus muodostaa kokonaisuudessaan ensimmäisen syyn: Logoksen. Logoksen takana on Absoluutti (Isä), joka tiukasti määriteltynä on ensimmäisen syyn takana oleva voima. Kun pidetään kiinni Absoluutin kriteereistä, jotka ovat kaikkivaltius ja ikuisuus, ei Absoluutti voi olla ensimmäinen syy (koska se silloin rajoittaisi itsensä, eikä siten olisi enää kaikkivoipa). Tämän takia Absoluutista emanoitunut (=virrannut) Logos on ensimmäinen syy (koska se on ensimmäinen, joka rajoittuu & siten mahdollistuu tekijäksi). Jos joku vieroksuu määritelmän logiikkaa, voi hän sanoa Absoluuttia ensimmäiseksi syyksi, mutta silloin määritelmään sisältyy mainittu ristiriita.
Logos on siis kaikki kolme ylemmän kolminaisuuden aspektia, ja sisältää samalla luojana koko ilmenneen maailman. Kun jaamme Logoksen prinsiipit siten, että määritämme hallitsevimman tekijän prinsiipin nimeksi, helpotamme käsitteellistä ajattelua. Pitää kuitenkin muistaa, että kun puhumme mistä tahansa arkkityypistä, sisältää se myös toissijaisina muut aspektit. Tätä näkökulmaa kuvaa hyvin Valknut, eli kolme toisissaan kiinni olevaa kolmiota (evankelista Benny Hinniä on syytetty tällaisesta yhdeksänäisyyden harhaopista). Seuraavaksi esittelen prinsiipit erikseen:
Isä - Tahto
Kuten mainitsin aiemmin, Absoluutti ei sinänsä ole osana ilmennyttä maailmaa. Kuitenkin Tahto on ehkä Absoluuttia kuvaavin aspekti, vaikkakin Absoluuttiin sisältyy kaikki. Tahto on se aspekti, jolla Logos loi (/sysäsi alkuun) maailman, ja sen varassa maailma myös pysyy kasassa. Ilman Tahtoa ei siis olisi mitään. Gnostilainen Totuuden evankeliumi korostaa Isän Tahto-aspektia:
"Siksi Sanan (=Logoksen) täytyi tulla esiin ensimmäisenä, sinä hetkenä, jonka tahtovan tahto parhaaksi katsoi. Tämän tahdon varassa Isä lepää, ja siihen hän on mieltynyt. Mikään ei tapahdu ilman häntä, eikä mikään tapahdu hänen tahtomattaan. Kuitenkaan hänen tahtoaan ei voi ymmärtää. Tahto on jälki hänestä, mutta kukaan ei voi ymmärtää eikä tarkkailla käsittääkseen hänet... ...Hänestä on lähtöisin alku, ja hänen luokseen saavat kerran palata ne, jotka ovat hänestä peräisin."
Poika - Rakkaus
Ykseysaistia kuvaava prinsiippi on oleellinen osa Logosta: kaikki on siitä lähtöisin, palaavat siihen, ja osa sitä. Rakkauden aspekti on keskeisin Jeesus Kristuksen sanomasta. Siksi siis prinsiipin nimeäminen hänen mukaansa. Rakkauden ja älyn prinsiipeihin sisältyy sikäli päällekäisyyttä, että Logosta pidetään samana, kuin Kristusta. Logos on terminä pelkistäen järki (ei kuitenkaan alemman kolminaisuuden järki, vaan ylemmän kolminaisuuden ymmärrys). Jos tiedostamme tämän, ja säästämme Logoksen käsitteen koko ylemmän kolminaisuuden yhteiskäsitteeksi, säästymme tältä näennäiseltä ristiriidalta (koska arkkityypit ovat päällekkäisiä jokatapauksessa).
Pyhä Henki - Ymmärrys
Pyhä Henki on toiselta nimeltään Kristuksen Henki. Edelleen päällekkäisyyden edelliseen prinsiippiin ei pidä antaa häiritä, koska kaikki mainitut arkkityypit pitävät sisällään kaikki aspektit. Pyhä Henki on se, jonka Jeesus sanoi opettavan ihmisille hänen lähdettyään. Arkkityyppi, jota voidaan käyttää ymmärryksen/Pyhän Hengen synonyyminä on Lucifer. Tällöin käsitteellistä sekaannusta voi syntyä puhuttaessa Ervastilaisittain Luciferisista enkelivalloista. Luciferin rinnastamista ymmärrykseen voi olla vaikea hyväksyä myös sen käsitteellisen taakan takia. Tässä tapauksessa viitataan kuitenkin käärmeen ylempään merkitykseen: vaskikäärmeeseen (myös Jeesuksen esikuvaksi tulkittu), joka ylennettiin erämaassa, ja johon katsomalla parantui. Alemmassa (järjen) merkityksessä käärme viittaa perinteiseen Saatanan käsitteeseen, joka sekin on kulttuurisista syistä väärinymmärretty. Maailmahan ei voi sisältää arkkityyppistä puhdasta pahuutta, koska kaikki on lähtöisin Absoluutista, eikä siihen sisälly objektiivista pahaa. Ongelmat juontuvat eriasteisista kehityksen vaiheista. On myös muistettava aiemmissakin kirjoituksissa ilmitulleet dualistiset termit Kristuksesta & Luciferista: leijona, kointähti ja käärme.
Lopuksi: Olennaista on ymmärtää asioiden ydinolemus, jonka jälkeen ulkonaiset nimitykset voivat vaihdella. Periaatteessa ymmärtämällä käsitteiden ydinolemukset, voi vertailla helposti erilaisia järjestelmiä. Suurin osa viestinnällisistä väärinkäsityksistähän johtuu nimenomaan omaksuttujen termien erilaisista merkityssisällöistä.
/\
Ihmisen ylempi kolminaisuus - Jumalainen kolminaisuus (muodostaa Logoksen):
Tahto - Isä
Rakkaus - Poika
Ymmärrys - Pyhä Henki
On huomioitava heti aluksi, että tällä avaimella koko ylempi kolminaisuus on osa Logosta, "Kristuksen ruumista" ja "luojaa". Koska ihmisen ylempi kolminaisuus on myös osa Logosta, se selittää ko. ihmisen osan kuolemattomuuden. Ylemmät prinsiipit eivät ole esitetyissä arkkityypeissä sinänsä erillisiä, vaan päällekkäisiä/sisäkkäisiä. Apostolien mukaan yhden olemuksen 3 persoonaa (josta tiukasti kiinnipitämällä päädytään "skitsofreeniseen jumalakäsitteeseen").
Logos-nimitys on sikäli monisäikeinen, että ylempi kolminaisuus muodostaa kokonaisuudessaan ensimmäisen syyn: Logoksen. Logoksen takana on Absoluutti (Isä), joka tiukasti määriteltynä on ensimmäisen syyn takana oleva voima. Kun pidetään kiinni Absoluutin kriteereistä, jotka ovat kaikkivaltius ja ikuisuus, ei Absoluutti voi olla ensimmäinen syy (koska se silloin rajoittaisi itsensä, eikä siten olisi enää kaikkivoipa). Tämän takia Absoluutista emanoitunut (=virrannut) Logos on ensimmäinen syy (koska se on ensimmäinen, joka rajoittuu & siten mahdollistuu tekijäksi). Jos joku vieroksuu määritelmän logiikkaa, voi hän sanoa Absoluuttia ensimmäiseksi syyksi, mutta silloin määritelmään sisältyy mainittu ristiriita.
Logos on siis kaikki kolme ylemmän kolminaisuuden aspektia, ja sisältää samalla luojana koko ilmenneen maailman. Kun jaamme Logoksen prinsiipit siten, että määritämme hallitsevimman tekijän prinsiipin nimeksi, helpotamme käsitteellistä ajattelua. Pitää kuitenkin muistaa, että kun puhumme mistä tahansa arkkityypistä, sisältää se myös toissijaisina muut aspektit. Tätä näkökulmaa kuvaa hyvin Valknut, eli kolme toisissaan kiinni olevaa kolmiota (evankelista Benny Hinniä on syytetty tällaisesta yhdeksänäisyyden harhaopista). Seuraavaksi esittelen prinsiipit erikseen:
Isä - Tahto
Kuten mainitsin aiemmin, Absoluutti ei sinänsä ole osana ilmennyttä maailmaa. Kuitenkin Tahto on ehkä Absoluuttia kuvaavin aspekti, vaikkakin Absoluuttiin sisältyy kaikki. Tahto on se aspekti, jolla Logos loi (/sysäsi alkuun) maailman, ja sen varassa maailma myös pysyy kasassa. Ilman Tahtoa ei siis olisi mitään. Gnostilainen Totuuden evankeliumi korostaa Isän Tahto-aspektia:
"Siksi Sanan (=Logoksen) täytyi tulla esiin ensimmäisenä, sinä hetkenä, jonka tahtovan tahto parhaaksi katsoi. Tämän tahdon varassa Isä lepää, ja siihen hän on mieltynyt. Mikään ei tapahdu ilman häntä, eikä mikään tapahdu hänen tahtomattaan. Kuitenkaan hänen tahtoaan ei voi ymmärtää. Tahto on jälki hänestä, mutta kukaan ei voi ymmärtää eikä tarkkailla käsittääkseen hänet... ...Hänestä on lähtöisin alku, ja hänen luokseen saavat kerran palata ne, jotka ovat hänestä peräisin."
Poika - Rakkaus
Ykseysaistia kuvaava prinsiippi on oleellinen osa Logosta: kaikki on siitä lähtöisin, palaavat siihen, ja osa sitä. Rakkauden aspekti on keskeisin Jeesus Kristuksen sanomasta. Siksi siis prinsiipin nimeäminen hänen mukaansa. Rakkauden ja älyn prinsiipeihin sisältyy sikäli päällekäisyyttä, että Logosta pidetään samana, kuin Kristusta. Logos on terminä pelkistäen järki (ei kuitenkaan alemman kolminaisuuden järki, vaan ylemmän kolminaisuuden ymmärrys). Jos tiedostamme tämän, ja säästämme Logoksen käsitteen koko ylemmän kolminaisuuden yhteiskäsitteeksi, säästymme tältä näennäiseltä ristiriidalta (koska arkkityypit ovat päällekkäisiä jokatapauksessa).
Pyhä Henki - Ymmärrys
Pyhä Henki on toiselta nimeltään Kristuksen Henki. Edelleen päällekkäisyyden edelliseen prinsiippiin ei pidä antaa häiritä, koska kaikki mainitut arkkityypit pitävät sisällään kaikki aspektit. Pyhä Henki on se, jonka Jeesus sanoi opettavan ihmisille hänen lähdettyään. Arkkityyppi, jota voidaan käyttää ymmärryksen/Pyhän Hengen synonyyminä on Lucifer. Tällöin käsitteellistä sekaannusta voi syntyä puhuttaessa Ervastilaisittain Luciferisista enkelivalloista. Luciferin rinnastamista ymmärrykseen voi olla vaikea hyväksyä myös sen käsitteellisen taakan takia. Tässä tapauksessa viitataan kuitenkin käärmeen ylempään merkitykseen: vaskikäärmeeseen (myös Jeesuksen esikuvaksi tulkittu), joka ylennettiin erämaassa, ja johon katsomalla parantui. Alemmassa (järjen) merkityksessä käärme viittaa perinteiseen Saatanan käsitteeseen, joka sekin on kulttuurisista syistä väärinymmärretty. Maailmahan ei voi sisältää arkkityyppistä puhdasta pahuutta, koska kaikki on lähtöisin Absoluutista, eikä siihen sisälly objektiivista pahaa. Ongelmat juontuvat eriasteisista kehityksen vaiheista. On myös muistettava aiemmissakin kirjoituksissa ilmitulleet dualistiset termit Kristuksesta & Luciferista: leijona, kointähti ja käärme.
Lopuksi: Olennaista on ymmärtää asioiden ydinolemus, jonka jälkeen ulkonaiset nimitykset voivat vaihdella. Periaatteessa ymmärtämällä käsitteiden ydinolemukset, voi vertailla helposti erilaisia järjestelmiä. Suurin osa viestinnällisistä väärinkäsityksistähän johtuu nimenomaan omaksuttujen termien erilaisista merkityssisällöistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti