Tarkennan näkemyksiäni esoteriasta ja okkultismista, koska intresseihini kuuluvien käsitteiden sisälle mahtuu paljon ilmiöitä joita en allekirjoita. Asia konkretisoitui käydessäni kirjakaupassa, jonka rajatieto/esoteria-hylly oli täynnä mielestäni huuhaa-osaston tavaraa sisältämättä yhtäkään itseäni kiinnostavaa kirjaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö näkemykseni olisi sovellettavissa maailmankatsomuksiin joissa kieltämäni asiat tunnustetaan. On aivan varmasti asioita, jotka eivät ole eksaktisti tosia, mutta niitä voidaan käyttää kehittävällä tavalla. Totuuden rakkaus on kuitenkin henkisen polun kivijalka, joten tarkennan näkemyksiäni aiemmin sivuun jättämiini ilmiöihin, joita voidaan yleisesti liittää esoteriaan, salatieteisiin, hengellisyyteen, mystiikkaan ja okkultismiin.
Mainitun terminologisen sekaannuksen vuoksi näkemykseni voisi tarkentaa filosofiseksi esoteriaksi vastineena esoteriaan toisinaan liitettyyn ilmiömaailman kanssa askarteluun. Näkemykseni perustuu lähtökohtaan, jossa tunnustetaan yleisen tieteellisen tiedon käyttökelpoisuus maailmankatsomuksen materiaalisen puolen perustana[1]. Tämän materiaalisen perustan päälle rakentuu luonnollisen hierarkian tavoin psykologinen ja hengellinen ulottuvuus, joiden totuudellisuuden hahmottaminen tämän kolmion huippua lähestyttäessä muuttuu yhä spekulatiivisemmaksi. Metafyysisen todellisuuden spekulatiivisuudesta huolimatta voidaan myyttien, teologisten ja metafyysisten järjestelmien symboliikasta ottaa kehitykseen johtavaa oppia, jota ei ole saatavissa yleisen tieteen avulla. On kuitenkin tärkeää erottaa materiaalisen maailman lainalaisuudet symbolisen maailman lainalaisuuksista.
Tässä on joitain asioita, joita en tunnusta:
- Päihteiden (etenkin huumeiden) käyttö hengellisessä kehityksessä: Mietojen päihteiden (kahvi, tupakka, alkoholi) etuja voidaan mielestäni tietyin varauksin perustella maksimissaan psyykeen tasolla, mutta ei missään nimessä Hengen tasolla. Puhuttaessa kovemmista aineista aivojen kemiallinen manipulointi tuottaa varmasti voimakkaita stimulaatioita, mutta keinotekoisten hallusinaatioiden hyödyllisyys suhteutettuna haittoihin on kyseenalainen. Kyseenalaistan täysin huumausaineiden kautta saatujen kokemusten merkityksen henkisessä työssä. Mielestäni hengellinen työ on sitä kirkkaampaa, mitä kiinnittyneempi reaaliseen todellisuuteen monadi on. Tämän aiheen piiriin kuuluu myös muut psyykkisen tajunnan muuntuneet tilat.
- Telepatia: Psyykkisesti kehittynyt ihminen voi toki arvata intuitiivisesti toisen motiiveja ja emootioita, mutta se ei tarkoita, että olisi mahdollista kyetä lukemaan tai siirtämään toisen ajatusten yksityiskohtaisia sisältöjä. Tällaisella oletetulla kyvyllä ei edes pitäisi olla käyttöä esoteerisessa työssä.
- Uskomuslääkkeet: Plasebo-efekti todistetusti toimii, mutta se ei tarkoita, että väitetyillä keinoilla olisi kliinisesti todennettavaa parantavaa vaikutusta.
- Henkiparantaminen: Jos (ja kun) ihmisen henkisellä puolella on merkitystä parantumisessa, on suuressa roolissa parantuja itse. Toki mikäli parantajaksi ilmoittautunut henkilö on tarpeeksi uskottava parannettavan mielestä, voi parantamisessa tulla kyseeseen merkittävä plasebo-effekti, jota ei pidä tietenkään vähätellä.
- Astrologia: Horoskooppeja ja tähtisymboleja voi käyttää itsensä ja maailman hahmottamiseen, mutta taivaankappaleilla ei ole eksaktia vastaavuutta ihmisten elämän kanssa. Esimerkiksi tarot-korttien käyttö niiden runsaan symboliikan takia voi olla hyödyllistä ajattelun jäsentämisessä, kun taustalla ei ole motiivia ennustamisesta.
- Ennustaminen: Tulevaisuuden tarkka ennustaminen kompleksisessa maailmassa on käytännössä mahdotonta. Toki Absoluutti on ajan tuolla puolen, mutta jo siitä emanoitunut kolminaisuus on mielestäni kykenemätön näkemään tarkasti tulevaisuuteen, saati sitten monin kerroin rajoittuneempi ihminen[2].
- Levitointi: Luonnossa on omat lainalaisuutensa, eikä painovoimaa voi kumota tahdonvoimalla. Kuten muidenkin väitettyjen yliluonnollisten voimien kohdalla, voidaan kysyä mikä funktio tällaisella luonnonlain rikkomisella voisi olla? Luonto on juuri sellainen kuin sen kuuluu olla, eikä ihmisen kehitys tarvitse kehittyäkseen supervoimia.
Yhteenvetona mainittuihin antiteeseihin väitän, ettei mistään ”yliaistillisista kyvystä” tai toiminnasta ole eksaktissa mielessä hyötyä henkisessä kehityksessä. Mikäli ihmisessä ilmenisi todistetusti yliaistillisia kykyjä (esim. telepatia), olisi kyseinen kyky sovellutuksineen omasta mielestäni ennemmin tieteellisen psykologian ja profaanin maailman intressien asia. Mainittujen keinojen käytössä on sen sijaan suuri vaara harhauttaa harrastajansa sivuun kaidalta tieltä, jolloin ydinasian kannalta triviaalisten seikkojen harrastaminen aiheuttaa hidastusta tiellä etenemisessä. Yhteisöllisesti mystifioidut kyvyt maineikkaiden okkultistien ja seurojen piirissä ovat omiaan herättämään mielenkiintoa leipää ja sirkushuveja hamuavissa ihmisissä, joten kyseenalaistan niin kyseisillä ilmiöillä kehuskelevien, kuin myös niitä etsivien ihmisten ja seurojen motiivit[3]. Mahdollinen okkulttisen seuran merkitsevä vaikeneminen ”salaisista asioista” saattaa ruokkia etsijän toivetta jostain yliluonnollisesta palkkiosta, vaikka todellisuudessa keisarilla ei ole vaatteita.
___________________
[1] Kuten olen jo 2006 kirjoittanut tekstissä Tiede, taide ja uskonto ja myöhemmin tekstissä Salatieteen metodologia I.
[2] Katso Vapaa tahto ja kaikkivaltius.
[3] Tämä pätee yhtälailla eksoteeristen uskontojen piirissä, kuten karismaattisessa kristillisyydessä.